Varaukset lähetä meille sähköpostia osoitteeseen: puddnheadbooks@outlook.io

Home » Blogging » Entinen kilpaurheilija yllättää

Entinen kilpaurheilija yllättää

Yllättyminen on opettavaista. Huomasin sen jälleen kerran lukiessani Helmen viikon kirjaa, Heli Krugerin toista romaania Pidä minusta kiinni. Jos jossain vaiheessa kuvittelin Krugerin päässeen Otavan listoille julkisuusarvonsa vuoksi, nyt selvisi, että Kruger kyllä osaa kirjoittaa ihan oikeasti.

Krugerin esikoinen kohahdutti aiheellaan. Olen koskettanut taivasta oli huippu-urheilumaailmaan sijoittuva kuvaus naisrakkaudesta. Myös uutukaisen teema on kiinnostava. Kirja kertoo murrosikäisestä Jonnasta, joka joutuu ikävien tapahtumien jälkeen lastenkotiin. Jonnan äidillä on alkoholiongelma ja isä asuu ulkomailla uuden perheensä kanssa. Lastenkodissa Jonnan kasvattajaksi osuu kovan lapsuuden itsekin kokenut Ilkka. Tämä on niin stressaantunut työssään, että on jo lähellä loppuun palamista. Ilkkakin turvautuu pulloon hanakasti työpäivän päätteeksi.

Kruger on varttunut alkoholisti lähipiirissään. Aihe on hänelle tuttu myös sosionomin ja diakonin opintojen kautta. Kirjailija kuitenkin kiistää, että omat kokemukset olisivat heijastuneet romaaniin; ennemminkin hän on halunnut etäännyttää itsensä aiheesta.

Romaanista aistii sekä läheisyyden että etäisyyden. Välillä tarina liikkuu kuin päähenkilöidensä iholla. Välillä juttu solahtaa tylsään ympäripyöreyteen. Parhaimmillaan tarina on silloin, kun Kruger kuvaa omilta kotikulmiltaan kotoisin olevan Ilkan retkeä tämän lapsuusmaisemiin. Kruger kuljettaa lukijaa asiantuntevasti myös entisen opiskelukaupunkinsa Helsingin keskustassa ja lähiöissä. Toisaalta kirjailija kuvaa todellisen tuntuisesti nuorten päähenkilöidensä eroottisia tunnelmia ja aistimuksia.

Kirjassa on monta kiinnostavaa lähtökohtaa ja aineksia vaikka useampaankin tarinaan. Se olisi voinut toimia paremmin jopa novelleina. Niissä jokainen tarinan sankareista olisi päässyt vahvemmin ääneen. Samalla heidän ratkaisunsa olisivat tulleet paremmin perustelluiksi. Myöskään loppu ei tuntuisi ehkä niin ilmaan jäävältä ja lattealta. Lisäksi kirjaa olisi minusta kannattanut alun perin markkinoida nuoren romaanina. Sellaisena se toimisi minusta ihan hyvin.

Yksi tarinan sivuhenkilöistä on kaunis ja nuori harjoittelijatyttö, ihanavartaloinen ja lastensuojelutyöhön idealistisesti suhtautuva Aino. Kun tietää, että Kruger on opiskellut alaa ja ollut samanlaisissa harjoittelukuvioissa kuin hänen Ainonsa – ja kun tietää, miten näyttävä nainen Kruger on itse ja miten suosittu hän on ollut urheilijana myös miespenkkiurheilijoiden keskuudessa – voisi hyvin kuvitella, että Aino olisikin Kruger itse! Olisi ainakin ollut häneltä aika rohkea ja hauska veto sijoittaa itsensä noin kiehtovan henkilön rooliin.

Skip to toolbar